Saaristo-Suomi

Kuva 1. Saaristomerellä on erotettavissa vyöhykkeitä, joiden erot näkyvät maisemassa, meren ominaisuuksissa, kasvillisuudessa ja eläimistössä. Saaristomeri jaetaankin sisä-, väli- ja ulkosaaristoon.Tämä kuva on välisaaristosta, jossa meren ja maan pinta-alat ovat kutakuinkin yhtä suuret. Saaret ovat useimmiten metsäisiä, kuten sisäsaaristossakin, mutta pienempiä. Joukossa on myös vähäpuustoisia ja kokonaan puuttomia luotoja, ja suuria selkävesiä on enemmän kuin sisäsaaristossa. Lähde: Saaristomeri.fi. Kuvan lähde: https://cdn.pixabay.com/photo/2017/06/30/19/44/tree-2459444_1280.jpg (1.11.2019)

Seuraavat tehtävät keskittyvät Saaristo-Suomen maisema-alueeseesta kumpuaviin teemoihin. Tee tehtävistä ainakin valkoisella ja sinisellä numeroidut. Jos haluat yltää erinomaisuuden puolelle, tulee sinun tehdä myös kaikki punaisella merkityt tehtävät.

  

1. Saaristo-Suomi.
   
   1.1  Kuvaile Saaristo-Suomen maisema-alueen sijoittumista Suomessa.
   
   1.2  Mitkä maakunnat/maakuntien osat kuuluvat Saaristo-Suomeen?
   Käytä apunasi tätä karttaa sekä aiemmin tehtyä maakuntakarttaa.
   
   1.3  Tarkastele Saaristo-Suomea Google Earthissa. Miltä näyttää?
   
    
2. Itämeri.
   
   2.1  Nimeä opettajalta saamaasi karttaan Itämeren Suomelle kuuluvan merialueen osat sekä suurimmat saaret:
   Ahvenanmeri, Merenkurkku, Perämeri, Pohjanlahti, Saaristomeri, Suomenlahti, Ahvenanmanner eli Manner-Ahvenanmaa, Hailuoto, Kemiönsaari ja Raippaluoto
    

   

   Kuva 2. Maisema kesäiseltä Saaristomereltä.
   Kuva: Sergei Gussev, Flickr. 

   
   2.2.  Käy läpi nämä ympäristöjärjestö WWF:n sekä BSAG-säätiön sivut Itämerestä sekä oppikirjan sivut 76-79 ja 212. Kerro Itämerestä ja etenkin siihen ihmisen toiminnan myötä kohdistuvista uhkista mahdollisimman kattavasti.
   
   2.3  Pohdi edellisen tehtävän (2.2) aineistojen valossa, minkälainen Itämeren tulevaisuus todennäköisesti on. Perustele näkemyksesi ja muista myös kertoa, mitä tekoja tuon tulevaisuuden saavuttaminen edellyttää valtioilta, yrityksiltä, yksilöiltä ja muilta toimijoilta.
   
    
3. Liikenne yhdistää eri paikkoja toisiinsa. Se mahdollistaa muun muassa raaka-aineiden, ajatusten, ihmisten sekä erilaisten aineettomien ja aineellisten tuotteiden liikkumisen paikasta toiseen. Samalla liikkuvat myös vähemmän toivotut vieraat, kuten haitalliset vieraslajit ja tartuntataudit.
   
   3.1  Tullin ulkomaankaupan kuljetustilaston mukaan vuonna 2018 Suomen ulkomaankaupassa kuljetettiin tavaraa noin 108 miljoonaa tonnia, josta viennin osuus oli noin 48 miljoonaa tonnia ja tuonnin osuus lähes 60 miljoonaa tonnia. Molemmat kasvoivat edellisvuodesta noin 5 %.
   
   Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista kulkee meriteitse ja esimerkiksi vuonna 2018 merikuljetusten osuus kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista oli 84 prosenttia ja viennistä yli 90 prosenttia. Itämeri onkin yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista  ja sen vesillä kulkee joka hetki keskimäärin noin 2000 suurta alusta (huomaathan, että tässä luvussa ovat mukana kaikki muutkin suuret alukset rahtialusten lisäksi!). Liikennöinnin odotetaan edelleen kasvavan. (Tässä GIF Suomenlahden ja Saaristomeren liikenteestä yhden vuorokauden aikana.)
   
   Maakuljetusten osuus tavarakuljetuksista oli vuonna 2018 noin 13 prosenttia ja ilmateitse kulki vain noin 0,2 prosenttia Suomen tavarankuljetuksen kokonaistonnimäärästä. Muiden kuljetusmuotojen, eli posti- ja putkikuljetusten sekä itseliikkuvien laivojen ja alusten, osuus ulkomaankaupan kokonaiskuljetuksista oli vajaat kaksi prosenttia. Niiden tonnimäärät nousivat edellisvuodesta yhdeksän prosenttia.
   
   Pohdi, miksi Suomen tavaravienti - ja tuonti tapahtuu pääasiassa vesiteitse. Entä missä tilanteissa muut kuljetusmuodota ovat parempia vaihtoehtoja? (Mieti Suomen kauppakummaneita ja sijaintia suhteessa niihin sekä eri kuljetusmuotojen hyviä ja huonoja puolia.) 
   Käytä apunasi oppikirjan sivuja 210-213 sekä näitä tilastokeskuksen tilastoja Suomen kauppakumppaneista.
   
   

   

   Kuva 3. Rahtilaivan lastausta Melbournessa, Australiassa. Kontti on yksi 1900-luvun tärkeimmistä keksinnöistä ja logistisista innovaatioista. Kontti on standardoitu tavarasäilö, joka voidaan siirtää kuljetusvälineestä toiseen sellaisenaan, ilman sisällön uudelleenlastausta. Kuvan lähde: Bernard Spragg. NZ, Flickr.
   

   
   

   3.2  Liikenteessä kuljetetaan ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen. Laajemmin tarkasteltuna liikenne tarkoittaa myös aineettomien asioiden liikuttamista eli tietoliikennettä sekä maksu- ja rahaliikennettä. Liikennejärjestelmään kuuluvat liikenneverkot, liikennevälineet, liikutettavat asiat (eli liikennevirrat) sekä koko tuon järjestelmän ylläpito.
   
   a.  Kullakin liikennevälineellä ja -muodolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Pohdi monipuolisesti seuraavien liikennemuotojen vahvuuksia ja heikkouksia Suomessa eri tilanteissa: tieliikenne, raideliikenne, vesiliikenne, ilmaliikenne, putkikuljetukset, tietoliikenne.
   Käytä apunasi oppikirjan sivuja 210-213 sekä tarvittaessa hakukoneita.
   
   b. Selvitä hakukoneiden avulla, mitä julkisella liikenteellä tarkoitetaan. KErro julkisesta liikenteestä mahdollisimman monipuolisesta tai tee siitä mahdollisimman monipuolisesti faktoja sisältävä mainoskampanja.
   
   c.  Selvitä, mikä on lossi. KErro losseista mielestäsi olennaisimpia ja mielenkiintoisimpia asioita.
   
   

   

   Kuva 4. Lossi Puutossalmella Pohjois-Savossa. Kuvan lähde: Visit Lakeland, Flickr.

    
4. Reissu Saaristo-Suomeen. Valitse seuraavista vain toinen. (Voit toki tehdä innostuessasi molemmatkin...)
   
   4.1  Perehdy Saaristomeren kansallispuistoon näitä sivuja hyödyntäen.
   Kirjoita mielikuvitusmatkakertomus reissustasi kansallispuistoon. Kertomukseen tulee upottaa mahdollisimman paljon faktatietoa Saaristomeren kansallispuistosta. Vältä siis yleistä jaarittelua ja keskity faktapohjaiseen kerrontaan. Tässä YouTube-pätkä tunnelman virittäjäksi.
   
   4.2  Perehdy Ahvenanmaahan Visit Ahvenanmaa -sivustoa hyödyntäen. Kirjoita mielikuvitusmatkakertomus reissustasi Ahvenanmaalle. Kertomukseen tulee upottaa mahdollisimman paljon faktatietoa Ahvenanmaasta. Vältä siis yleistä jaarittelua ja keskity faktapohjaiseen kerrontaan. Tässä YouTube-pätkä tunnelman virittäjäksi
    

   

   Kuva 5. Ahvenanmaalaista peltomaisemaa. Meren vuoksi Ahvenanmaan keväät ovat viileitä, mutta syksyt pitkiä ja lämpimiä. Kesäkaudella aurinkoisia tunteja on Ahvenanmaalla enemmän kuin missään muualla Pohjoismaissa ja ilmasto on siten ihanteellinen hedelmien ja vihannesten viljelyyn. Esimerkiksi Suomen kaikista omenoista 70 prosenttia on Ahvenanmaalla viljeltyjä. Kuva: Eeva Kalmanlehto.

   
   
5. Saaristo-Suomen kartta.
   
   5.1  Väritä opettajalta aiemmin saamasi maisema-aluekartan Saaristo-Suomi haluamallasi tavalla. Voit värittää kartan pinnanmuotojen mukaisesti tai millä tahansa muulla haluamallasi tavalla, joka kertoo alueesta mielestäsi jotakin olennaista.
   
   5.2  Nimeä karttaan haluamiasi kohteita. Nimeä ainakin viisi erilaista kohdetta. (Voit nimetä kaupunkeja, korkeita huippuja, järviä, jokia, nähtävyyksi, kaivoksia, luonnonsuojelualuieta, luonnonpuistoja, kansallispuistoja jne.)

BONUS  Valitse jokin sinua kiinnostava Saaristo-Suomen maisema-alueella sijaitseva kaupunki (tai muu alue), nähtävyys, luonnonkohde, ilmiö tms. Perehdy sen pohjalta löytyviin faktoihin. Kerro siitä monipuolisesti omin sanoin.(Mitä? Missä? Miksi juuri siellä? Muista kiinniittää huomiota sekä luonnosta että ihmisistä johtuviin asioihin.)

Kuva 5. Täpläverkkoperhonen on kuollut sukupuuttoon Manner-Suomesta, koska tehomaatalous on hävittänyt perhoselle sopivat pienet niityt ja kedot. Ahvenanmaalla pienimuotoisempi maatalous on sen sijaan ylläpitänyt perhoselle sopivaa vaihtelevaa kulttuurimaisemaa.
Kuvan lähde: https://www.pexels.com/photo/nature-summer-insect-butterfly-60690/ (15.11.2019)