Vaara-Suomi

Kuva 1. Koli on Pohjois-Karjalan maakunnan korkein vaara. Sen huipulta avautuu yksi Suomen kansallismaisemista (s.110).Lähde: https://image.shutterstock.com/image-photo/scenic-landscape-lake-sunset-evening-600w-627891779.jpg (31.10.2019)

Seuraavat tehtävät keskittyvät Vaara-Suomen maisema-alueeseesta kumpuaviin teemoihin. Tee seuraavista tehtävistä ainakin valkoisella ja sinisellä numeroidut. Jos haluat yltää erinomaisuuden puolelle, tulee sinun tehdä myös kaikki punaisella merkityt tehtävät.

1. Vaara-Suomi.
   
   1.1  Kuvaile Vaara-Suomen sijoittumista Suomessa.
   
   1.2  Mitkä maakunnat/maakuntien osat kuuluvat Vaara-Suomeen?
   Käytä apunasi tätä karttaa sekä aiemmin tehtyä maakuntakarttaa.
   
   1.3  Tarkastele Vaara-Suomea Google Earthissa. Miltä näyttää?
   
     
2. Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Tältä osin tilanne näyttää huonolta etenkin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa, sillä näillä alueilla myös suurin osa muuttoliikkeestä on poismuuttoa. Näillä alueilla väestö siis sekä ikääntyy että vähenee. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä voittajia ovat suuressa mittakaavassa suuret kaupungit ja niiden lähiseudut. Tässä kuva väestönmuutoksesta kunnittain.
   
   2.1  Tarkastele sivun 137 yläkulmassa olevaa kaaviota muuttoliikkeiden syistä. Laadi mainos, jonka avulla pyrit houkuttelemaan työikäistä väkeä (mieluiten lapsiperheitä) muuttamaan jonkin suomalaisen muuttotappiokunnan alueelle.
   Tämä tehtävä kannattaa jättää viimeiseksi ja tehdä se vaikka läksynä kotona!
   
   2.2  Tarkastele alla olevaa kuvaajaa (kuva 2) eri ikäryhmien osuudesta Suomen kokonaisväestöstä sekä oppikirjan aukeamia 126-127 ja 142-143. Poimi tietoa myös tästä jutusta. (Voit käyttää apaunasi myös tämän linkin takaa löytyvää kuvaajaa.) Pohdi seuraavia asioita Suomen tasolla ja alueellisesti:
   
   a.  Miten Suomen väestön rakenne tulee todennäköisimmin muuttumaan?
   b.  Miksi?
   c.  Mitä hyviä ja huonoja seurauksia muutoksella on/voi olla?
   d.  Pohdi, miten väestön rakenteen muutokseen liittyviä huonoja seurauksia voitaisiin mahdollisesti estää. Muista perustella ajatuksesi.
   
   

   

   Kuva 2. Eri ikäluokkien osuus väestöstä (%). Työikäisten (15-64 vuotiaat) osuus väestöstä on tällä hetkellä reilut 60 prosenttia. Osuus kuitenkin pienenee varmaa tahtia. Samaan aikaan lasten osuus vähenee ja ikääntyneen väestön osuus kasvaa. Lähde: Tilastokeskus, https://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html (31.10.2019)
   

   
   

   
   

3. Kallioperä ja maaperä sisältävät monenlaisia luonnonvaroja. Maaperän kivennäismaalajeista hyödynnetään etenkin hiekkaa, soraa ja savea. (Eloperäisiin maalajeihin, kuten multaan ja turpeeseen tutustumme myöhemmin kurssilla.)
   
   3.1  Mihin kaikkeen kallioperän kiviainesta sekä siitä rapautunutta kivennäismaa-ainesta (sora, hiekka, savi...) tarvitaan?
   Käytä apunasi sivuja 32-33 sekä hakukoneita.
   
     
4. Yli miljardi vuotta sitten Vaara-Suomen alueella on ollut korkea Karelidien vuoristo. Nykyään Vaara-Suomen alueelta löytyy Suomen vanhin kallioperä (jopa 3,1-2,6 miljardia vuotta vanha) sekä vanhan vuoriston jäänteinä suuri määrä vaaroja.
   
   Vaarat ovat ympäristöään kovempaa kiviainesta (usein kvartsiittia), minkä takia ne ovat jääneet ympäristöään jopa joitakin satoja metrejä korkeammiksi jäännösvuoriksi, kun eroosio on vuosimiljoonien saatossa kuluttanut sitä ympäröivää pehmeää kiviainesta.
   
   Kivilajit eivät ole ikuisia, vaan esimerkiksi Karelidien vuoriston syntymisen yhteydessä eli vuorenpoimutuksessa vanhoista kivilajeista syntyi paljon uusia muuntuneita kivilajeja (s. 30-31). Kaikki kivilajit koostuvat erilaisista mineraaleista, joista osa on arvokkaita teollisuusmineraaleja, jalokiviä tai muita korukiviä. Vuorenpoimutuksessa syntyy usein myös erilaisia malmeja sisältäviä malmioita eli runsaasti metalleja sisältävien mineraalien kasaumia. Suomi on Euroopan suurin koboltin, platinan, palladiumin ja kullan tuottaja.
   
   4.1  Selvitä mitä käsitteet vaara ja malmi tarkoittavat tässä yhteydessä.
   Käytä apunnasi kirjan sivuja 28 ja 30 sekä hakukoneita.
   
   4.2  Anna esimerkkejä Suomesta löytyvistä teollisuusmineraaleista, jalokivistä ja korukivistä sekä niiden käyttötarkoituksista.
   Käytä apunasi kirjan sivuja 32-35 sekä hakukoneita.
   
   4.3.  Outokumpu OYj:n Tornion-tehtaalla valmistetaan ferrokromista ruostumatonta terästä. Tehtaan ferrokromisulatto on maailman suurin. Katso tämä YouTube-pätkä ja kerro ainakin viisi sinun mielestäsi tärkeintä asiaa ruostumattoman teräksen valmistusprosessissa Tornion-tehtaalla.
   
   4.4  Mitä metalleja ja jalometalleja Suomen kaivoksissa louhitaan suuria määriä? Kerro tarkemmin yhden metallin ja jalometallin käyttötarkoituksista.
   Käytä apunasikirjan sivua 32 sekä hakukoneita.
   
     
5. Kaivosteollisuuden hyödyt ja haitat. Pohdi monipuolisesti kaivostoimintaan liittyviä hyviä ja huonoja puolia.
   Käytä apunasi kirjan sivuja 32-35 (sekä hakukoneita).
   
   5.1  Talvivaaran kaivos sijaitsee Talvivaara-nimisen vaaran läheisyydessä. Kaivos on ollut viime vuosina paljon esillä muun muassa kaivokseen littyvien ympäristöongelmien takia. Selvitä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
   Käytä apunasi kirjan sivua 35  sekä hakukoneita.   
   
   a.   Missä Talviaara (vaara) sijaitsee? Kuinka korkea se on?
   b.   Mitä kaivoksesta louhittava malmi sisältää?
   c.   Mihin noita louhittavasta malmista saatavia metalleja käytetään?
   d.   Mitä ympäristöongelmia kaivokseen liittyy/on liittynyt?
   e.   Mitä vaikutuksia kaivoksella on ollut/on ympäröivälle seudulle ja koko Suomelle? (Muista hyvät ja huonot puolet.)
   
   

   

   Kuva 3. Terrafame oy:n Talvivaaran kaivos.
   Lähde: YLE - https://yle.fi/uutiset/3-10825288 (1.11.2019)

     
   

   

   Kuva 4. Suomi kuuluu lähes kokonaisuudessaan pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Valtaosa Suomen metsistä on talousmetsää, jossa puulajeja on vain vähän ja puut ovat hyvin saman ikkäisiä.
   Koko maan laajuisesti alle 5 % metsistä on luonnontilaista metsää ja eteläisessä Suomessa alle 1 %.
   Lähde: https://pixabay.com/fi/photos/suomi-mets%C3%A4-luonne-1671569/ (1.11.2019)
   
   

6. Suomi sijaitsee lähdes kokonaisuudessaan pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ja Suomen maapinta-alasta yli 70 % on metsien peitossa. Metsä on tärkeä osa suomalaista maisemaa ja ylipäätään suomalaisuutta. Metsät ovat myös tärkeä luonnonvara ja valtaosa Suomen metsistä onkin talousmetsää.
   
   6.1  Mitä tarkoitetaan metsätaloudella? Entä metsäteollisuudella?
   Käytä apunasi kirjan sivua 170. 
   
   6.2  Metsistä saadaan paljon erilaisia raaka-aineita, kuten puutavaraa, sieniä, marjoja ja riistaa. Mitä muita hyötyjä metsistä saadaan?
   Mieti itse ja käytä apunasi kirjan sivua 102 (sekä hakukoneita).
   
   6.3  Metsäteollisuus muodostaa noin viidenneksen Suomen teollisuustuotannosta (kuvaaja sivulla 171). Kuvaile suomalaista metsäteollisuutta mahdollisimman monipuolisesti.
   Mitä kaikkea puuraaka-aineesta valmistetaan? Missä?
   Mitä mahdollisuuksia ja haasteita metsäteollisuuteen liittyy? Jne.
   Käytä apunasi kirjan sivuja 170-171 sekä hakukoneita. (Täältä löytyy myös aiheeseen liittyviä uutisia.)
   
   6.4  Valitse seuraavista vaihtoehdoista toinen ja kirjoita siitä lyhyt tiivistelmä, jossa tulee ilmi sinun mielestäsi olennaisimmat asiat.
   a.  Miltä suomalainen metsä näyttää luonnontilaisena? Lue tämä Helsingin sanomissa sunnuntaina 27.10.  julkaistu artikkeli Kielletty metsä. (Juttu löytyy opettajalta myös paperisena.) 
   b.  Lue WWF:n julkaisu vuodelta 2017, Kahta mieltä metsähakkuista, joka käsittelee metsien hakkuumäärään liittyviä asioita.
   
    
7.  Vaara-Suomen kartta.
   
   7.1.  Väritä opettajalta saamasi maisema-aluekartan Vaara-Suomi haluamallasi tavalla. Voit värittää kartan pinnanmuotojen mukaisesti tai millä tahansa muulla haluamallasi tavalla, joka kertoo alueesta jotakin olennaista.
   
   7.1.  Nimeä karttaan haluamiasi kohteita. Nimeä ainakin viisi erilaista kohdetta. (Voit nimetä kaupunkeja, korkeita huippuja, järviä, jokia, nähtävyyksi, kaivoksia, luonnonsuojelualuieta, luonnonpuistoja, kansallispuistoja jne.)

BONUS  Valitse jokin sinua kiinnostava Vaara-Suomessa sijaitseva kaupunki (tai muu alue), nähtävyys, luonnonkohde, ilmiö tms. Perehdy sen pohjalta löytyviin faktoihin.  Kerro siitä monipuolisesti omin sanoin.
(Mitä? Missä? Miksi juuri siellä? Muista kiinniittää huomiota sekä luonnosta että ihmisistä johtuviin asioihin.)

Kuva 5. Karhuja esiintyy eniten harvaan asutun Vaara-Suomen ja Lapin erämaissa.
Lähde: https://cdn.pixabay.com/photo/2014/08/21/09/28/brown-bear-423202_960_720.jpg (31.10.2019)