Pohjanmaa

Kuva 1. Pohjanmaa on vanhaa Itämeren pohjaa, kuten toki koko Suomi. Pohjanmaa on kuitenkin viimeisenä Itämeren pinnan alta paljastunutta maata ja uutta kuivaa maata nousee esiin edelleen. Pohjanmaalla tämä kaikki näkyy alavina lakeuksina, joita halkovat monin paikoin pellot sekä melko herkästi tulvivat joet.
Kuvan lähde: https://pixabay.com/fi/photos/maisema-maaseutu-milj%C3%B6%C3%B6-pelto-432313/ (1.11.2019)

Seuraavat tehtävät keskittyvät Pohjanmaan maisema-alueeseesta kumpuaviin teemoihin. (Alä siis sekoita tätä samannimiseen maakuntaan!) Tee tehtävistä ainakin valkoisella ja sinisellä numeroidut. Jos haluat yltää erinomaisuuden puolelle, tulee sinun tehdä myös kaikki punaisella merkityt tehtävät.

1. Pohjanmaa.
   
   1.1  Kuvaile Pohjanmaan sijoittumista Suomessa.
   
   1.2  Mitkä maakunnat/maakuntien osat kuuluvat Pohjanmaan maisemaa-alueeseen?
   Käytä apunasi tätä karttaa sekä aiemmin tehtyä maakuntakarttaa.
   
   1.3  Tarkastele Pohjanamaan aluetta Google Earthissa. Miltä näyttää?
   
     
2. Elinkeino on tapa saada toimeentuloa. Karkeasti ottaen elinkeinot jaetaan kolmeen sektoriin: alkutuotantoon, jalostukseen ja palveluihin. Suomen elinkeinorakenne on kokenut suuria muutoksia sadan vuoden aikana.
   
   Tutustu kirjan sivulta 164 löytyvään kuvaajaan Suomen työllisten osuuden ja elinkeinorakenteen muutoksista viimeisen 150 vuoden ajalta. Siinä Suomen elinkeinorakenteen kehitystä tarkastellaan tarkastelemalla työllisten jakautumista eri elinkeinosektoreille eli sitä, kuinka suuri osa työllisistä työskentelee kullakin sektorilla.
   
   2.1  Kirjoita sivun 164 kuvaajalle tyhjentävä "kuvateksti", jossa kerrot, mitä asioita kuvaajasta voidaan tarkalleen ottaen nähdä. Pyri siihen, että "kuvatekstin" lukija voi mielessään piirtää suurpiirteisen version kuvaajasta sinun kuvailusi perusteella, vaikkei ole itse kuvaajaa nähnytkään. (Muista kertoa sekä työllisten osuudessa että elinkeinorakenteessa tapahtuneista muutoksista.)
   
   2.2  Pohdi, mistä seuraavat kuvaajan asiat johtuvat:
   
   a.  1920- ja 1930-lukujen taitteesseen osunut romahdus työllisten määrässä, mikä näkyi etenkin palveluiden ja teollisuuden parissa.
   b.  1990-luvun valtava romahdus työllisten määrässä, joka näkyi etenkin palvelualoilla, mutta myös muilla sektoreilla.
   c.  Alkutuotannossa työskentelevien osuuden lasku 1900-luvun alusta alkaen sekä laskun kiihtyminen 1900-luvun puolivälistä asti.
   
   2.3  Elinkeinorakennetta voidaan tarkastella myös esimerkiksi tarkastelemalla, kuinka suuri osa bruttokansantuotteesta (BKT) muodostuu kullakin elinkeinosektorilla! Tarkastele seuraavia ympyrädiagrammeja (kuva 2) Suomen elinkeinorakenteesta ja bruttokanssantuotteen muodostumisesta elinkeinoittain.
   
   

   

   Kuva 2. Suomen elinkeinorakenne sekä bruttokanssantuotteen muodostuminen elinkeinoittain vuonna 2017.

   
   

   a.  Kuvaile omin sanoin diagrammeissa ilmeneviä eroavaisuuksia.
   
   b.  Pohdi perustellen noiden eroavaisuuksien mahdollisia syitä. (Osaatko keksiä jotain seurauksia, mitä näistä eroavaisuuksusta voisi syntyä?)
   
    
3. Alkutuotannon elinkeinoissa hankitaan raaka-aineita hyödyntämällä suoraan luonnonvaroja. Siihen kuuluvat maatalous, metsätalous, kalatalous, kaivostoiminta ja louhinta. Alkutuotanto luo teollisuuden perustan; teollisuuden valmistusprosesseissa tarvittavat materiaalit, aineet ja komponentit saadaan alkutuotanosta.
   
   3.1  Suomea voidan hyvällä syyllä kutsua maailman pohjoisimmaksi maatalousmaaksi. Näillä leveyksillä ei harjoiteta viljan- ja kasvinviljelyä samalla mittakaavalla missään muualla. Kuvaile Suomen pohjoisen sijainnin ja muiden maantieteellisten erityispiirteiden maataloudelle aiheuttamia haasteta. Miten ne näkyvät käytännössä Suomessa harjoitetussa maataloudessa?
   Käytä apunasi oppikirjan sivuja 166, 167 ja 169.
   
   3.2  Vielä 150 vuotta sitten noin kolmannes työllisistä työskenteli maatalouden parissa, kun nykyään maataloudessa työskenetelevien työllisten osuus on enää alle 5 prosenttia ja se näyttäisi pienenevän edelleen.
   
   Pohdi syitä maataloudessa työskentelevien työllisten vähenemiselle.
   Käytä apunasi oppikirjan sivuja 165-169.
   
   3.3   Lue Helsingin sanomien Talous-osassa 3.11.2019 julkaistu artikkeli Suomalaisen kasvihuoneviljelyyn liittyen: https://www.hs.fi/talous/art-2000006294148.html. Tee seuraavat tehtävät.
   a.  Mitä hyviä puolia, huonoja puolia ja haasteita suomalaiseen tomaattien kasvihuonetuotatoon artikkelin mukaan littyy?
   
   b.  Miksi Suomalainen tomaattimurska on niin kallista?
   c.  Pohdi, miksi suomalaiselle tomaattimurskalle löytyisi todennäköisesti markkinat sen korkeasta hinnasta huolimatta. Muista pohtia monipuolisesti ja perustella johtopäätöksesi.
   d.  Miten uskot suomalaisen kasvihuonetuotannon muuttuvan tulevaisuudessa (artikkelin tietojen valossa)? Perustele.
   
   3.4  Millä tavoin ja mitkä tahot tukevat suomalaista maataloutta?
   Käytä apunasi kirjan sivua 169 sekä hakukoneita.
   
     
4. Maaperä on uusiutuva luonnonvara.
   
   

   

   Kuva 3. Maaperä on yksi arvokkaimmista luonnonvaroistamme. Uusiutuvana luonnonvarana se kuluu, mutta sitä syntyy myös liää, kunhan sen uusiutuminen mahdollistetaan.
   Kuvan lähde: https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-makro-kasvi-maaper%C3%A4-kasvaa-1838658/ (9.11.2019)

   
   4.1  Minkälainen (luontainen) maalaji sopii maanviljelyyn? Miten tuollainen maalaji syntyy?
   Käytä apunasi kirjan sivua 48, tätä Ruokatiedon sivua sekä tarvittaessa hakukoneita.
   
   4.2  Pohjanmaan maaperä on otollinen viljan ja muiden kasvien viljelylle. Mitä muita syitä tiedät/keksit sille, että Pohjanmaa (etenkin sen eteläiset osat) on eteläisen Suomen ohella Suomen viljellyintä aluetta. Miten kukin listaamastasi syystä on hyödyksi maatalouden harjoittamiselle?
   
   4.3  Miten ihminen pyrkii/pystyy vaikuttamaan maaperän mahdollisimman hyvään viljelykelpoisuuteen?
   
    
5. Suomen maa-alasta noin neljännes eli 25 prosenttia on suota. Alun perin suot ovat kuitenkin peittäneet alleen jopa kolmanneksen (~33,3%) maa-alastamme. Toisin sanoen noin neljännes soistamme on hävinnyt ihmisen toiminnan myötä. Lisäksi noin puolet soistamme on ojitettu. (Huomaathan, että luvut vaihtelevat hieman lähteittäin ja määritelmistä riippuen.)
   Käytä seuraavissa tehtävissä apunasi oppikirjan sivuja 104-105 sekä tarpeen vaatiessa hakukoneita.
   

   

   Kuva 4. Suomessa on hyvin erinäköisiä soita. Osaa soista on vaikea erottaa metsästä, kun taas toiset suot ovat lähes puuttomia. Jotkin suot näyttävät hyvin kuivilta, kun taas toisistalöytyy suuri määrä kuljuja ja jopa suolampia.
   Kuvan lähde: https://cdn.pixabay.com/photo/2015/10/19/23/42/landscape-997042_960_720.jpg (8.11.29019)

   
   
   5.1  Miten Suomen suot ovat sijoittuneet maantieteellisesti? (Muista mainita eri suotyypit!) Mistä luulet soiden sijoittumisen johtuvan?
   
   5.2  Mitä syitä Suomen suopinta-alan vähetymiselle vuosien saatossa on/on ollut?
    
   5.3  Selvitä, miksi suot ovat tärkeitä ekosysteemejä muun luonnon ja ihmisen näkökulmasta.
   Käytä tässä tehtävässä apunasi hakukoneita.
   
   5.4  Mitä suon ojittaminen tarkoittaa? Miksi sitä tehdään ja mitä seurauksia sillä on?
   (Käytä apunasi myös hakukoneita.)
   
    
6. Ruotsi on toinen Suomen virallisista kielistä. (Huomaathan, että Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella myös Saame on virallinen kieli.) Suomenruotsalaiset ovat Suomen ylivoimaisesti suurin kielivähemmistö ja samalla yksi Suomen virallisista kielivähemmistöistä.
   
   

   

   Kuva 5. Helsinki on yksi Suomen kaksikielisistä kunnista, joissa on suomenkielinen enemmistö. Tämä näkyy muun muassa katukuvassa siten, että kunnalla, kaupunginosilla, kaduilla jne. on sekä suomen- että ruotsinkieliset nimet.
   Kuvan lähde: Oona J., https://s3-media2.fl.yelpcdn.com/bphoto/Acy1PdtS59mFBguhN6a-Mg/o.jpg (9.11.2019)

   
   Tarkastele tätä Kuntaliiton julkaisua Ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista sekä tilastokeskuksen tilastoja Suomen väestöstä.
   
   6.1  Kerro suomenruotsalaisten määrästä ja osuudesta kokonaisväestöstä.
   
   6.2  Mitä tarkoittaa kaksikielinen kunta? Missä maakunnissa Suomen kaksikieliset kunnat sijaitsevat?
   
    
7. Valitse seuraavista yksi tai tai kaksi. (Voit toki tehdä kaikki kolmekin!)
   
   7.1  Kalankasvatus. Vesiveljely eli akvakulttuuri on vesieliöiden kontrolloitua kasvattamista. Vesiviljelyssä voidaan kasvattaa vesieliöitä kaloista ja äyriäisistä erilaisiin nilviäisiin ja vesikasveihin. Maailmanlaajuisesti kalankasvatus on selvästi suurin vesiviljelyn ala ja ruuantuotannossa se on noussut merkittäväksi tekijäksi avovesikalastuksen rinnalle. Erilaisten vesieläinten viljelystä saatu saalis lähenee jo avovesikalastuksella saatua saalista (FAO). Tulevaisuudessa sen osuuden odotetaan vielä kasvavan.
   
   Lue tämä YLE:n 8.11.2019 julkaisema uutinen ja kerro mielestäsi oleellisimmat siinä ilmi tulleista asioista suomalaiseen kalankasvatukseen liittyen. Muistatahan, että kyseessä on vain yksi uutinen. (Voit halutessasi etsiä aiheeseen liittyen lisätietoa myös muualta.)
   
   7.2  Turkistarhaus. Perehdy näihin YLE:n ja MTV:n uutisiin turkistarhauksesta sekä turkiskasvattajien verkkosivuihin. Pohdi turkistarhauasta näiden juttujen valossa. Muista perustella kaikki johtopäätösesi ja mielipiteesi.
   
   7.3  Suomen maatalous ja ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomalaiseen maatalouteen jo nyt. Samanaikaisesti maatalous vaikuttaa suoraan ilmastonmuutokseen. Maatalouden parissa tehdään ja voidaan tehdä toimenpiteitä, jotka kiihdyttävät tai hillitsevät ilmastonmuutosta.
   
   Pohdi ilmastonmuutoksen suomalaisen maatalouden vaikutusta toisiinsa. Tässä kaksi juttua avuksesi: Ilmasto-opas.fi, YLE:n uutinen.
   
    
8.  Pohjanmaan kartta.
   
   8.1  Väritä opettajalta aiemmin saamasi maisema-aluekartan Pohjanmaa haluamallasi tavalla. Voit värittää kartan pinnanmuotojen mukaisesti tai millä tahansa muulla haluamallasi tavalla, joka kertoo alueesta jotakin olennaista.
   
   8.2  Nimeä karttaan haluamiasi kohteita. Nimeä ainakin viisi erilaista kohdetta. (Voit nimetä kaupunkeja, korkeita huippuja, järviä, jokia, nähtävyyksi, kaivoksia, luonnonsuojelualuieta, luonnonpuistoja, kansallispuistoja jne.)

BONUS  Valitse jokin sinua kiinnostava Pohjanmaan maisema-alueella sijaitseva kaupunki (tai muu alue), nähtävyys, luonnonkohde, ilmiö tms. Perehdy sen pohjalta löytyviin faktoihin. Kerro siitä monipuolisesti omin sanoin.
(Mitä? Missä? Miksi juuri siellä? Muista kiinniittää huomiota sekä luonnosta että ihmisistä johtuviin asioihin.)