Lappi

Kuva 1. Lapista löytyy useita hiihtokeskuksia, joissa lomailee sekä suomalaisia, että ympäri maailmaa tulleita turisteja. Lähde: https://pixabay.com/fi/photos/suomi-lapin-talvinen-maastohiihto-2215318/ (1.11.2019)

Seuraavat tehtävät keskittyvät Lapin maisema-alueeseesta kumpuaviin teemoihin. Tee tehtävistä ainakin valkoisella ja sinisellä numeroidut. Jos haluat yltää erinomaisuuden puolelle, tulee sinun tehdä myös kaikki punaisella merkityt tehtävät.

1. Lappi.
   
   1.1  Kuvaile Lapin maisema-alueen sijoittumista Suomessa.
   
   1.2  Mitkä maakunnat/maakuntien osat kuuluvat Lappiin?
   Käytä apunasi tätä karttaa sekä aiemmin tehtyä maakuntakarttaa.
   
   1.3  Tarkastele Lappia Google Earthissa. Miltä näyttää?
   
    
2. Saamelaiset ovat Euroopan unioinin ainoa alkuperäiskansa. Samalla saamelaiset ovat yksi suomen virallisista vähemmistöistä ja heidän asemansa on turvattu myös perustuslaissa. Lisäksi Suomessa on vuodesta 1992 ollut neljä kuntaa, joiden alueella saamen kielellä on virallisen kielen asema: Enontekiö, Inari ja Utsjoki sekä Sodankylän pohjoisosissa.
   
   2.1  Saamelaisten kohtelu ja asema voidaan kutenkin nähdä yhtenä Suomen historian suurimmista häpeäpilkuista. Lue tämä Helsingin sanomien kulttuurisivuilla 24.10.2019 julkaistu juttu liittyen Saamen kansasta juuri julkaistuun kirjaan.
   
   Tee tiivistelmä, jossa kerrot jutun oleellisimmat asiat. Lisää mukaan omaa pohdintaasi saamelaisten asemasta ja kohtelusta. Musitathan perustella! Saamelaiskäräjien sivulta löydät lisää faktatietoa saamelaisista heidän itse tuottamanaan.
   
   2.2  Perehdy syvällisemmin saamelaisiin ja saamelaiseen kulttuuriin. Tee jonkinlainen monipuolisesti faktoja faktoja tarjoava tuotos.
   Käytä apunasi ainakin kohtaan 2.1 linkattuja Saamlaiskäräjien sivuja. Vinkki: Arman Pohjantähden alla -sarjan 4. kauden 12 jaksossa Arman vierailee yhden porosaamelaisen luona hommissa. (Jakso löytyy Ruudusta.)
    

   

   Kuva 2. Saamelaisneuvosto on saamelaisten yteinen riippumaton kulttuuripoliittinen ja poliittinen järjestö, joka toimii Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän saamelaisten kansalaisjärjestöjen yhteiselimenä. Kuvassa saamelaisneuvoston Åsa Larsson Blind edustaa Arktisen neuvoston kokouksessa Alaskan Fairbanksissa toukokuussa 2017.  Kuvan lähde: Flickr, arctic_council (21.11.2019).

   
   2.3  Saamelaisten asema ja kohtelu on viime vuosikymmeninä muuttunut parempaan suuntaan, vaikka parantamisen varaa ja anteeksi pyydettävää yhä riittääkin. Vähemmistöjen asema vaikuttaa valitettavan harvoin olevan turvattu, ellei siihen kiinnitetä aivan erityistähuomiota - lainsäädäntöä myöten.
   
   a.  Suomen perinteisiin vähemmistöihin kuuluu myös romanit.
   Perehdy Suomen romanien historiaan hyödyntäen Sisäministeriön Romanit.fi -sivustoa. (Klikkaa auki sivun juttuja Kaukaisemmasta historiasta Suomalaisen yhetiskunnan murrokseen).
   Kerro lyhyesti mielestäsi olennaisimpia tai eniten ajatusta herättäviä asioita Suomen romanien historiasta.
   
   b.  Pohdi (Suomen) romanien nykyistä asemaa ja kohtelua. Mikä siinä on kehittynyt historian saatossa paremmaksi? Missä olisi parantamisen varaa? Tässä aiheeseen liittyen Helsingin Sanomissa 21.11.2019 julkasitu juttu.
   
    
3. Suomi on pääosin alankoa (0-200 mmpy). Ylänköä (200-1000 mmpy) löytyy lähinnä itäisestä ja pohjoisesta Suomesta Vaara-Suomen ja Lapin maisema-alueilta. Yli kilometrin korkeuteen kohoavat vain Lapin käsivarresta löytyvät Halti ja Saana. Ne edustavat Suomen vuoristoja.
   
   Suomen kallioperä on hyvin vanhaa ja se on jopa yksi Euraasian mantereen vanhimmista osista (vanhimmillaan jopa yli 3 mrd vuotta). Vastaavaa ikivanhaa kallioperää tavataan kyllä kaikilla mantereilla, mutta se on näkyvissä ainoastaan Fennoskandiassa ja Ukrainassa, kun muualla se on nuorempien sedimenttikivilajien peittämä.
   
   Kallioperän kiviaines on jatkuvassa kierrossa, johon liittyy muun muassa tulivuorenpurkaukset, vuortenpoimutukset sekä kiviaineksen rapautuminen, kulkeutuminen, kasautuminen ja uudelleen kivettyminen. Tämä jatkuva kiertokulku näkyy monin tavoin myös Suomen kallioperässä. Vaikka meillä ei vuoristoja olekaan, ei se tarkoita sitä, etteikö niitä joskus olisi ollut!
   
   Suomen alueella on ollut kaksikin vuoristoa, jotka syntyivät Suomen sijaittua liikkuvien laattojen reuna-alueilla vielä vajaat 2 miljardia vuotta sitten. Tuolloiset laattaliikunnot saivat aikaan vuortenpoimutuksia, joiden tuloksena syntyi Svekokarelidien vuoristo, joka on korkeudeltaan verrattavissa nykyiseen Skandien vuoristoon. Karelidit kulkivat Suomen kaakkoisosista Lappiin ja Svekofennidit taas eteläisen Suomen halki itä-länsisiuunnassa. Tämä on voitu päätellä tutkimalla alueilla kivilajeja, joita syntyy vain vuortenpoimutusten yhteydessä. Osa niistä on todella kovaa kiviainesta ja monet Suomen nykyisistä mäistä, vaaroista ja tuntureista ovat niiden muistoja. Pehmeämmät kivilajit ovat vuosimiljoonien saatossa kuluneet niiden ympäriltä pois.
   
   a.  Sijoita opettajalta saamaasi Suomen karttaan alle listatut korkeat kohdat ja kirjoita perään kunkin korkeus. (Käytä samaa karttaa, johon merkitsit Saaristo-Suomen merialueet ja saaret.)
   
   Aavasaksa, Halti, Kiilopää, Koli, Korvatunturi, Ounastunturi, Paistunturit, Pallastunturi, Ridnitšohkka, Pyhätunturi, Rukatunturi, Saana, Sokosti, Tiirismaa, Vuokatti, Yllästunturi
   
   b.  Valitse yksi tai useampi a-kohdassa listatuista korkeista kohdista. Perehdy siihen/niihin tarkemmin ja tee siitä/niistä monipuolinen esittely.
   
   

   

   Kuva 3. Maisema Yllästunturilta. Yllästunturilla on yksi Suomen suurimmista laskettelukeskuksista.
   Kuva: Janne Räkköläinen, Ylläs mountain in purple. Flickr. (28.11.2019)

   
   
   
    
4.  Matkailu on tärkeä elinkeino. Esimerkiksi vuonna 2017 sen aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo oli 4,6 miljardia euroa, mikä tarkoitti tuona vuonna 2,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi maatalouden osuus bruttokansantruotteesta oli samana vuonna 2,7 prosenttia.
   
   a.  Kerro matkailusta Suomessa ja sen merkityksestä Suomelle. Muista kertoa sekä kotimaanmatkailusta, että ulkomaalaisten Suomeen tekemistä matkoista.
   Käytä apunasi seuraavia lähteitä: Työ- ja elinkeinomonisteriön Matkailu lukuina, Tilastokeskuksen julkaisu suomalaisten kotimaanmatkailusta sekä Business Finlandin julkaisu matkailun taloudellisista vaikutuksista ja Suomesta ulkomaisten matkailijoiden houkuttelijana.
   
   b.  Katso seuraavat Visit Finlandin YouTube-videot: Land of the Midnight Sun - FINLAND, Finnish Culture. Selvitä, mikä Visit Finland on? Analysoi näkemiäsi videoita mahdollisimman monipuolisesti. (Pohdi ainakin sitä, minkälaista kuvaa ne välittävät Suomesta ja miksi.)
   
   c.  Miten sinä markkinoisit Suomea? Miksi? Muista mainita myös kohderyhmäsi!
   
    
5. Kansallispuistot.
   
   

   

   Kuva 4. Suomujoki virtaa Urho Kekkosen kansallispuistossa. Se saa alkunsa Saariselän tunturialueen Kiilopäältä. Kuva: Tero Laakso, Suomujoki - Kotaköngäs (lower part, dark exposure). Flickr. (28.11.2019)

   
   a.  Mitä kansallispuistot ovat? Miksi niitä on? Entä mitä ovat luonnonpuistot?
   Käytä oppikirjan sivuja 202-203 sekä Metsähallituksen sivuja kansallis- ja luonnonpuistoista. Voit myös etsiä tietoa hkukoneiden avulla. Kirjoita käyttämäsi lähteet ylös! Ethän käytä tässä tehtävässä Wikipediaa, vaan hakeudu alkuperäislähteiden äärelle.
   
   b.  Valitse jokin kansallispuisto ja perehdy siihen. Tee siitä jonkinlainen esitys. Mieti ennen esityksen tekemistä, mikä on kohderyhmäsi.
   Muun muassa täältä löytyy tietoa Suomen kansallispuistoista.
   
    
6. Lapin kartta.
    6.1  Väritä opettajalta aiemmin saamasi maisema-aluekartan Lappi haluamallasi tavalla. Voit värittää kartan pinnanmuotojen mukaisesti tai millä tahansa muulla haluamallasi tavalla, joka kertoo alueesta mielestäsi jotakin olennaista.
   
   6.2  Nimeä karttaan haluamiasi kohteita. Nimeä ainakin viisi erilaista kohdetta. (Voit nimetä kaupunkeja, korkeita huippuja, järviä, jokia, nähtävyyksi, kaivoksia, luonnonsuojelualuieta, luonnonpuistoja, kansallispuistoja jne.)

BONUS  Valitse jokin sinua kiinnostava Lapin maisema-alueella sijaitseva kaupunki (tai muu alue), nähtävyys, luonnonkohde, ilmiö tms. Perehdy sen pohjalta löytyviin faktoihin. Kerro siitä monipuolisesti omin sanoin.(Mitä? Missä? Miksi juuri siellä? Muista kiinniittää huomiota sekä luonnosta että ihmisistä johtuviin asioihin.)