Järvi-Suomi

Kuva 1. Lähde https://pixabay.com/fi/photos/j%C3%A4rvi-mielt%C3%A4-m%C3%A4nty-pine-vesi-892828/ (1.11.2019)

Seuraavat tehtävät keskittyvät Järvi-Suomen maisema-alueeseesta kumpuaviin teemoihin. Tee tehtävistä ainakin valkoisella ja sinisellä numeroidut. Jos haluat yltää erinomaisuuden puolelle, tulee sinun tehdä myös kaikki punaisella merkityt tehtävät.

1. Järvi-Suomi.
   
   1.1  Kuvaile Järvi-Suomen maisema-alueen sijoittumista Suomessa.
   
   1.2  Mitkä maakunnat/maakuntien osat kuuluvat Järvi-Suomeen?
   Käytä apunasi tätä karttaa sekä aiemmin tehtyä maakuntakarttaa.
   
   1.3  Tarkastele Järvi-Suomea Google Earthissa. Miltä näyttää?
   
    
2. Suomi on tuhansien järvien maa - Suomessa on yli 15 000 suurta järveä, joiden pinta-ala ylittää 10 hehtaaria (= yli 316 m x 316 m kokoinen ala = 100 000 m2). Jos lammetkin lasketaan mukaan (yli 500 m2), niin lukumääräksi saadaan lähes 190 000. Järvet ja joet peittävät Suomen pinta-alasta noin kymmeneksen (10 %).
   
   Monet Suomen järvet ovat syntyneet kallioperän murroslaaksoihin ja mannerjään kuluttamiin sekä irtaimesta materiaalista puhdistamiin painanteisiin. Tästä johtuu myös monien järvien melko samansuuntainen muoto.
   
   
   2.1  Sijoita opettajalta saamaasi Suomen karttaan alle listatut järvet, joet sekä sisävesien suurimmat saaret. (Käytä samaa karttaa, johon merkitsit merialueet ja saaret sekä korkeimmat kohdat.)
   
   Järvet (väritä sinisellä): Inarijärvi, Kallavesi, Lokan tekohärvi, Näsijärvi, Orivesi*, Oulujärvi, Pielinen, Pihlajavesi*, Päijänne ja Saimaa*
   * osa Suur-Saimaata
   
    Joet (väritä sinisellä): Iijoki, Kemijoki, Kokemäenjoki, Kymijoki, Ounasjoki, Tenojoki ja Tornionjoki
   
   Saaret: Hurissalo (Saimaa), Partalansalo (Pihlajavesi), Viljakansaari (Pihlajavesi)
    

   

   Kuva 2. Tammerkoski virtaa Tampereen läpi yhdistäen Näsijärven ja Pyhäjärven toisiinsa. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua kosken rannalle, jota pitkin vesi laskee matalammalla olevaa pyhäjärveä kohti. Tammerkoski on yksi Suomen kansallismaisemista ja sen rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä, johon kuuluvat muun muassa Finalaysonin ja Tampelan historialliset tehdasalueet. Kuva: Johanleijon, Flickr. 4.1.2020.

   
   2.2  Selitä seuraavat käsitteet omin sanoin ja kerro kustakin mielestäsi olennaisimpia asioita.
   Käytä apunasi kirjan sivuja 68-75 sekä tarvittaessa hakukoneita.
   
   a.  Pintavedet
   b.  Pohjavedet
   c.  Vesistö
   d.  Vedenjakaja (ja valuma-alue)
   
   2.3  Mitä uhkia Suomen vesistöihin kohdistuu? Entä pohjavesiin?
   
    
3. Ilmasto on tilastollinen käsite, joka määritellään kullekin alueelle tarkastelemalla alueen säätiloja pitkällä aikavälillä (30 vuotta). Jonkin alueen ilmastoa tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota alueen keskilämpötiloihin ja keskimääräisiin sademääriin sekä siihen, miten nuo vaihtelevat vuoden mittaan. Kunkin alueen tyypillistä imastoa voidaan havainnollistaa kätevästi ilmastodiagrammien avulla.
   
   3.1  Ilmastoon vaikuttaa monet eri tekijät. Niistä merkittävimpiä ovat: 1. etäisyys päiväntasaajasta, 2. suurten mannermassojen läheisyys, 3. merten tai muiden suurten vesistöjen läheisyys, 4. merivirrat, 5. vallitsevat tuulet, 6. korkeus meren pinnasta ja 7. vuoristojen läheisyys.
   
   a.  Pohdi, miten jokainen yllä listatusta ilmastoon vaikuttavasta tekijästä vaikuttaa alueen keskilämpötiloihin ja keskimääräisiin sateisiin. Perustele.
   
   b.  Mitkä tekijät vaikuttavat Suomen ilmastoon? Pohdi vielä eroja 1. eteläisen rannikkoseudun, 2. Pohjois-Suomen ja 3. keskellä Suomea, itärajan tuntumassa olevien alueiden osalta. Perustele pohdintasi.
   
   c.  Entä mitä sää tarkoittaa? Mitkä tekijät vaikuttavat voivat vaikuttaa säähän? Kerro omin sanoin ja anna esimerkkejä.
   Käytä apunasi kirjan sivuja 82-89.
   
   
   3.2  Ilmasto ei tietenkään ole muuttumaton vakio, vaan se muuttuu siihen vaikuttavien tekijöiden muuttuessa. Kylmät ja lämpimät ajanjaksot ovat vuorotelleet useita kertoja planeettamme historiassa ja tällä hetkellä elämme itseasiassa jääkausiajan sisällä olevaa, jäätiköitymisvaiheiden välistä lämpimämpää kautta.
   
   Suomi vapautui viimeisimmän Veiksel-jäätiköitymisvaiheen jäätiköistä kokonaisuudessaan vasta noin 10 000 vuotta sitten. Jopa toista kilometriä paksun jäätikön eteneminen ja lopulta sen sulaminen valtavine vesimassoinen ovat pitkälti vastuussa Suomen nykyisistä pinnanmuodoista sekä myös maaperän laadusta eri alueilla.
   Käytä seuraavissa tehtävissä apunasi kirjan sivuja 54-65. Etsi tarvittaessa lisätietoa hakukoneilla.
   
   a.  Kuvaile monipuolisesti, millä tavoin viimeisin jääkausi (Veiksel-jäätiköityminen) näkyy Suomessa nykyään.
   
   b.  Kerro kolmesta tai useammasta jääkauden jättämästä jäljestä (listattu sivulla 59) tarkemmin. Katso, että valitset sekä liikkuvan jäätikön, että sulamisvaiheen aikaansaamia merkkejä! Vastauksestasi tulee löytyä seuraavat asiat: Syntytapa. Ulkonäkö luonnossa ja kartalla. Miten muodostumaa voidaan mahdollisesti hyödyntää? Mistäpäin Suomea kyseisiä muodostumia voi löytää - anna jokin esimerkki.
   
   
   3.3  Ilmaston muuttumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa Maapallon kiertoradassa Auringon ympäri tapahtuvat muutokset, Maapallon kuvitteellisen pyörimisakselin kallistuskulman ja kiertymän muutokset, Auringon aktiivisuus, tulivuorenpurkaukset, maankuoren laattojen sijainti suhteessa toisiinsa sekä laattojen liikkeet, jotka saavat aikaan muun muassa vuorten poimutuksia ja muutoksia merivirtoihin sekä jäätiköiden laajuuteen, jotka taas vaikuttavat moniin muihin ilmastoon vaikuttaviin tekijöihin.
   
   Toisin sanoen Maapallon ilmasto on koko sen olemassaolon ajan muuttunut ja tulee muuttumaan. Yleensä nuo muutokset tapahtuvat hitaasti vuosituhansien ja -miljoonien vaihtuessa toisiksi. Maapallon historiasta löytyy kuitenkin myös eri syistä tapahtuneita nopeita muutoksia ilmastossa, jotka ovat saaneet aikaan paljon tuhoa ekosysteemeissä.
   
   Nykyinen ilmastonmuutos on esimerkki poikkeuksellisen nopeasta muutoksesta kotiplaneettamme ilmastossa ja tuon muutoksen merkittävimpänä syynä näyttää melko kiistatta olevan ihmisen kasvihuoneilmiötä voimistavat toimet. Vaikka Maapallon keskilämpötila nouseekin, niin on hyvä huomata, ettei lmastonmuutos tarkoita vain lämpötilojen nousua, vaan vaikutukset ovat hyvin moninaisia eri puolilla Maapalloa ja eri aikaan vuotta.
   
   Varoittava esimerkki ilmastonmuutoksen moninaisista vaikutuksista on esimerkiksi vesipula järvien halkomassa Järvi-Suomessa. Lue Veden loppu -juttu Helsingin Sanomista. Tapahtumat sijoittuvat Petäjävedelle vuonna 2019.
   
   a.  Kerro tiivistelmämuodossa, mistä Helsingin sanomien juttu kertoo. Miten Petäjäveden tilanne liittyy ilmastonmuutokseen? Pohdi vain tämän jutun valossa ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomeen.
   
   b.  Mitä huomioita tehtiin vesiongelmista tiedottamisesta? Mitä päätelmiä voit tehdä hyvästä ja vaikuttavasta tiedottamisesta tällaisessa asiassa? Miksi tuollainen tiedottaminen toimii?
   
   c.  Etsi jokin muu uutinen ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa. Kirjoita siitä tiivistelmä, sekä omaa perusteltua pohdintaa. Muista ottaa alkuperäisen uutisen lähde ylös!
   
    
4.  Järvi-Suomen kartta.
   
   4.1  Väritä opettajalta aiemmin saamasi maisema-aluekartan Järvi-Suomi haluamallasi tavalla. Voit värittää kartan pinnanmuotojen mukaisesti tai millä tahansa muulla haluamallasi tavalla, joka kertoo alueesta mielestäsi jotakin olennaista.
   
   4.2  Nimeä karttaan haluamiasi kohteita. Nimeä ainakin viisi erilaista kohdetta. (Voit nimetä kaupunkeja, korkeita huippuja, järviä, jokia, nähtävyyksi, kaivoksia, luonnonsuojelualuieta, luonnonpuistoja, kansallispuistoja jne.)
   
    

BONUS  Valitse jokin sinua kiinnostava Järvi-Suomen maisema-alueella sijaitseva kaupunki (tai muu alue), nähtävyys, luonnonkohde, ilmiö tms. Perehdy sen pohjalta löytyviin faktoihin. Kerro siitä monipuolisesti omin sanoin.(Mitä? Missä? Miksi juuri siellä? Muista kiinniittää huomiota sekä luonnosta että ihmisistä johtuviin asioihin.)