Etelä- ja Lounais-Suomi

Kuva 1. Raaseporin keskiaikaisen linnan rauniot sijaitsevat Snappertunassa Raaseporin kaupungissa. Monet suomen ensimmäisistä ruukeista perustettiin 1500-luvulla Raaseporin alueelle, jonne kehittyi myös merkittäviä ruukkikyliä, kuten Fiskars, Billnäs ja Fagervik. Kuvan lähde : https://pixabay.com/fi/photos/raasepori-linna-rakennus-suomi-1669900/ (1.11.2019)

Seuraavat tehtävät keskittyvät Etelä- ja Lounais-Suomen maisema-alueeseesta kumpuaviin teemoihin. Tee tehtävistä ainakin valkoisella ja sinisellä numeroidut. Jos haluat yltää erinomaisuuden puolelle, tulee sinun tehdä myös kaikki punaisella merkityt tehtävät.

  

1. Etelä- ja Lounais-Suomi
   
   1.1  Kuvaile Etelä- ja Lounais-Suomen maisema-alueen sijoittumista Suomessa.
   
   1.2  Mitkä maakunnat/maakuntien osat kuuluvat Etelä- ja Lounais-Suomeen?
   Käytä apunasi tätä karttaa sekä aiemmin tehtyä maakuntakarttaa.
   
   1.3  Tarkastele Etelä- ja Lounais-Suomea Google Earthissa. Miltä näyttää?
   
    
2. Suomen ilmanlaatu.
   
   2.1  Selvitä, mitä ilmanlaadulla tarkoitetaan ja mistä ilmalaadussa ilmenevät vaihtelut johtuvat.
   Käytä apunasi oppikirjan sivua 186 sekä seuraavia sivuja: HSY, YLE. 
   
   2.2  Tarkastele tämänhetkistä ilmanlaatua koko Suomessa tästä Ilmatieteenlaitoksen palvelusta sekä ilmanlatua pääkaupunkiseudulla HSY:n tarjoamasta palvelusta.
   
   a.  Kuvaile tämänhetkistä ilmanlaatua pääkaupunkiseurdulla ja muualla Suomessa.
   
   b.  Pohdi pääkaupunkiseudun tämänhetkisen ilmanlaadun taustalla olevia syitä perustellen eli miksi ilmanlaatu on nyt sellainen kuin se on.
   
   

   

   Kuva 2. Kuva Shanghain savusumusta (smog). Savusumun synty on monimutkainen prosessi, joka johtuu erilaisista päästölähteistä tulevista ilmansaaasteista sekä niiden reagoimisesta keskenään ja valon kanssa. Myös tuulilla ja muilla ilmamassojen liikkumiseen vaikuttavilla tekijöillä on vaikutusta savusumun muodostumiseen ja kertymiseen. Pahimmillaan savusumu estää näkyvyyden käytännössä kokonaan ja vuosittain se tappaa maailmanlaajuisesti noin 5 miljoonaa ihmistä. Kuvan lähde: Nigel Swinn, National Geographic, https://www.nationalgeographic.org/encyclopedia/smog/  (13.11.2019).

   
   2.3  Suomessa ilmanlaatu on maailman parhaimmistoa - jopa suomalaisissa kaupungeissa saadaan nauttia poikkeuksellisen hyvästä hengitysilmasta. Toki ajoittaisia poikkeuksiakin löytyy. Monessa muussa paikassa tilanne on aivan toinen (täältä näet kaupunkeja listattuna ilman laadun mukaan).
   
   Mistä huono ilmanlaatu esimerkiksi Delhissä johtuu? Minkälaisia seurauksia huonolla ilmanlaadulla on/voi olla yksilö tasolta jopa valtion tasolle? Pohdi ja perustele.
   Käytä aiempien tehtävään linkattujen juttujen lisäksi apunasi seuraavia juttuja: HS, YLE, YLE ja tässä paljon Helsingin sanomien uutisotsikoita aiheesta.
   
    
3. Suomella on monipuolinen energian- ja sähköntuotantopaletti. Sähkönsaanti on monipuolisen tuotantovalkoiman ansiosta maailman mittakaavassa erittäin tasaista ja varmaa.
   
   3.1  Energian kulutus Suomessa.
   Kuvaile, mihin kaikkeen energiaa Suomessa kuluu. Miksi sitä kuluu juuri noihin asioihin? Entä miten tuo energia tuotetaan?
   Käytä apunasi oppikirjan sivuja 148-149.
   
   3.2  Ydinvoima on Suomen suurin yksittäinen sähköntuotantotapa reilun kolmanneksen osuudella (34 %) sähkön kokonaistuotannosta. Molemmat tällä hetkellä toiminnassa olevat ydinvoimalamme sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomen maisema-alueella - toinen sijaitesee Olkiluodon saarella Eurajoella ja toinen Hästholmenin saarella Loviisassa.
   
   

   

   Kuva 3. Olkiluodon kolmosyksikkö alkaa olla valmis noin kymmenen vuoden viivästyksien jälkeen. Yksikön käyttöönoton jälkeen noin 40 prosenttia suomalaisesta sähköstä on ydinsähköä. Kuvan lähde: Aamulehti, https://www.aamulehti.fi/a/09fdf1e8-d400-493d-8edd-87eb8b38d83f (13.11.2019)

   
   a.  Pohdi ydinvoiman hyviä ja huonoja puolia. Muista perustella.
   Käytä apunasi oppikirjan aukeamaa 152-153.
   b.  Mitä uusiutuvan energian tuotantomuotoja Suomessa käytetään? Valitse niistä yksi ja kerro siitä sekä sen hyvistä ja huonoista puolista mielestäsi oleellisimmat asiat.
   Käytä apunasi oppikirjan sivuja 148-162.
    
   3.3  Sähkön kulutus ja tuotanto.
   Useat teollisuuden ja kotien koneista ja laitteista toimivat nykyään sähköllä, minkä lisäksi moni koti ja muu rakennus lämpenee sähköllä. Valtaosa kodinkoneista (kylmäkoneet, pölynimurit, pesukoneet jne.) sekä maatalouden ja teollisuuden koneista toimii sähkömoottorilla  ja yhä enenevässä määrin myös kulkuneuvot. Sähköä kuluu paljon myös valaistukseen.
   
   Teollisuus kuluttaa kaikesta Suomessa kulutetusta sähköstä lähes puolet (47 % vuonna 2018). Kaikesta kulutetusta sähköstä tuodaan ulkomailta lähes neljännes (23 % vuonna 2018).
   
   Kuvaile sähköntuotantoa Suomessa.
   Käytä apunasi kirjan sivua 149. Voit halutessasi etsiä lisätietoa verkosta.
   
   3.4  Lue tämä Talouselämässä julkaistu juttu datakeskusten sähkönkulutuksesta. Poimi siitä mielestäsi oleellisimmat asiat.
   
   3.5  Tee yhteenveto Suomalaisesta energiantuotannosta ja käytöstä. Laita mukaan myös omaa pohdintaa sekä perusteltuja mielipiteitä.
   Käytä apunasi oppikirjan sivuja 148-162.
   
    
4. Ulkomaankauppa.
   
   4.1  Miksi ulkomaankauppa on Suomelle tärkeää?
   Käytä apunasi oppikirjan sivua 174 sekä halutessasi hakukoneita.
   
   4.2  Tarkastele tätä Tilastokeskuksen kauppatilastoa.
   a.  Mitkä ovat Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita? Toisin sanoen, mihin maihin Suomesta viedään erilaisia hyödykkeitä ja mistä maista niitä tuodaan?
   b.  Mitkä ovat Suomen tärkeimpiä vienti- ja tuontituotteita?
   
   c. Suomesta viedään myös palveluita. Kyse on ulkomaankaupasta, jossa kaupan kohteena oleva hyödyke on tavaran sijaan palvelu. Palveluvientiä siis syntyy kun suomalaisyritys saa ulkomailta maksun myymästään aineettomasta tuotteesta.
   
   Silmäile tätä Paltan (Palvelualojen työnantajat ry) julkaisua palveluviennistä. Poimi siitä mielestäsi tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita Suomen palveluvientiin liittyen.
   
   4.3  Kaikki maailman valtiot ovat kytkeytyneet enemmän tai vähemmän toisiinsa taloudellisesti maailmankaupan kautta. Kiinan ja Yhdysvaltojen välille puhkesi vuonna 2018 niin sanottu kauppasota. Lue tämä Helsingin sanomien juttu ja kerro lyhyesti siinä ilmi tulevista kauppasodan vaikutuksista ympäri maailman.
   
    
5. Kaupungit. Kaupungeille on tyypillistä, että niiden asuinalueet erilaistuvat omanlaisikseen. Tämä on tärkeää, sillä näin jokaisella on mahdollisuus valita itselleen mahdollisimman mielusia ympäristö asua. Todellisuudessa ihmisillä ei kuitenkaan ole keskenään samanlaista mahdollisuutta tehdä valintaa, etenkin erilaisesta varallisuudesta ja tulotasosta johtuen.
   
   Monesti keskenään erilaiset asuinalueet lähtevätkin eriytymään asukkaiden tulotason ja ylipäätään sosioekonomisen aseman mukaan. Pahimmillaan tämä voi johtaa alueiden segregaatioon ja jopa slummiutumiseen, jolloin jo pelkkä jollakin alueella asuminen alkaa tuottaa asukkailleen huono-osaisuutta. (Huomaathan, että Suomessa EI ole slummeja!)
   
   Suomessa kaupunkien eri asuinalueiden negatiivinen eriytyminen on maailmankin mittakaavalla pientä. Tähän on vaikuttanut todennäköisesti muun muassa globaalisti tarkasteltuna melko pienet tuloerot, kulttuuri, tasavertainen mahdollisuus koulutukseen sekä aktiivinen kaupunkisuunnittelu, jolla on nimenomaan haluttu ehkäistä asuinalueiden hallitsematonta ja haitalliseksi koettua eriytymiskehitystä.
   
   5.1  Katso tämä YLE Uutisten pätkä eriytymisestä. Kuvaile omin sanoin, mistä alueiden eriytymiskehitys johtuu, mitä seurauksia sillä voi olla ja miten sitä voidaan ehkäistä.
   
   5.2  Lue seuraavat YLE:n jutut eriytymiseen liittyen: https://yle.fi/uutiset/3-10471824 https://yle.fi/uutiset/3-10066803. Pohdi kaupungin eri osien eriytymistä lukemiesi juttujen valossa.
   
    
6.  Etelä- ja Lounais-Suomen kartta.
   
   6.1  Väritä opettajalta aiemmin saamasi maisema-aluekartan Etelä- ja Lounais-Suomi haluamallasi tavalla. Voit värittää kartan pinnanmuotojen mukaisesti tai millä tahansa muulla haluamallasi tavalla, joka kertoo alueesta mielestäsi jotakin olennaista.
   
   6.2  Nimeä karttaan haluamiasi kohteita. Nimeä ainakin viisi erilaista kohdetta. (Voit nimetä kaupunkeja, korkeita huippuja, järviä, jokia, nähtävyyksi, kaivoksia, luonnonsuojelualuieta, luonnonpuistoja, kansallispuistoja jne.)
    

BONUS  Valitse jokin sinua kiinnostava Etelä- ja Lounais-Suomen maisema-alueella sijaitseva kaupunki (tai muu alue), nähtävyys, luonnonkohde, ilmiö tms. Perehdy sen pohjalta löytyviin faktoihin. Kerro siitä monipuolisesti omin sanoin.
(Mitä? Missä? Miksi juuri siellä? Muista kiinniittää huomiota sekä luonnosta että ihmisistä johtuviin asioihin.)

Kuva . Kärppä on melko pieni näätäeläin joka esiintyy koko Suomen alueella. Näätä on myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntaeläin. Kuvan lähde: https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4rpp%C3%A4-petojen-luonne-peto-4312972/ (14.11.2019)